Miikan kitara: Väriä, lakkaa ja trussirautaa

Raaputettuani petsiroiskeet reunanauhasta pois jatkui rungon pintakäsittely tänään Kellon koululla. Kaulan kiinnitystä varten piti jyrsiä 15mm upotukset kiinnitysholkkeja varten kitaran takapuolelle. Kuultuani Amfisoundin huonoista kokemuksista sinisen petsin ja lakan sekoittamisesta päätimme, että myös soittimen takapuoli petsataan ennen lakkausta. Tämä tuotti pienoisen yllätyksen - vaikkei saarni vaikuttanut kovinkaan eriväriseltä vaahteraan verrattuna sai saarni täsmälleen samalla petsisekoituksella aivan erilaisen värin. Kitaran sivuun ja reunaanhan tulee lopulta musta bursti (häivytys) joten värieroa saadaan sillä häivytettyä, mutta todennäköisesti burstin maalaamisen yhteydessä vedän kevyen mustan peitteen kirkkaan sinisen päälle jolloin sävyerot tasoittuvat, ja kitaran taustan yleisilme muuttuu muutenkin tummemmaksi.

Lakkaus herätti kannen aivan uudella tavalla henkiin. Voi sanoa, että kannen väristä tuli juuri sellainen kuin mitä olin suunnitellutkin ja pieniin puunpalasiin testaillut. Lakkakerroksia ruiskutetaan vielä lukuisia ennenkuin päästään burstia maalaamaan. Lakkana käytetään polyuretaanilakkaa, joka on päällelakattavissa n. 20min jälkeen. Yhdessä illassa saa lakattua n. 3 lakkakerrosta. Nyt ensimmäisellä kerralla tuli kaksi kerrosta jotka varovasti hiotaan.

Lakan kuivuessa oli aikaa jyrsiä kaulaan trussiraudalle kolo. Raudan päähän lapaan tuli pyöreällä jyrsinterällä pyöreäpohjainen ura, joka näyttää sitten hyvältä kun lavasta lähtee osa vannesahalla pois.

Kotimatkalla kitaraa piti kannatella yhdellä kädellä ilmassa pulikasta kun lakka ei ole vielä saavuttanut lopullista kovuuttaan. Enpä ole kotiin ajanut yhdellä kädellä sitten viimesyksyisen olkapääleikkauksen. Pienoinen liikenneturvariski nämä yksikätiset kuskit Haukiputaalla torstaisin klo 20 jälkeen.

Kansi kahden lakkakerroksen jälkeen ennen hiomista